Tuesday, March 31, 2009

Kiersin kukkuloita ja palasin arkeen.

Eli jos edellisesta jatketaan, niin perjantai-aamuna koitti tosiaan lahto mini-trekille (guesthousen isanta haukkui Coca-Cola trekiksi). Tarkoituksena oli kavella n. 20 kilometria kahdessa paivassa ja yopya niiden valissa Dhampus-nimisessa guesthouse-kylassa, joka sijaitsee aivan Annapurna-vuoriston luonnonsuojelualueen rajan tuntumassa. Mukaamme matkalle otimme guesthousen omistajan pikkuveljen, joka tekee keikkaa trekking-oppaana. Taisto ei paassyt mahataudin takia taistelemaan, joten minun oli tyytyminen pelkkaan Pauliin.
Ensimmaisena paivana saa oli mita mainioin, mutta en ottanut juurikaan kuvia, silla toisen paivan maisemien piti olla paljon paremmat.
Pysahdyimme puolimatkasta oppaamme isoisan kylaan, jossa saimme pienen maistiasen paikallisten maalaisten elamasta (ja heidan nuudelikeitostaan). Sitten loppumatkan talsiminen Dhampukseen, josta piti olla aamulla mahtavat nakymat Annapurnalle. Aamulla heratessani avasin siis ensimmaiseksi verhot, mutta huomasinkin nakevani pelkkaa harmaata hernerokkasumua. Oletko muuten koskaan miettinyt, mista moinen sanonta tulee? Niin, eiko olekin kiva mielikuva. No, joka tapauksessa: soimme aamupalan, pakkasimme vahaiset varusteemme ja jatkoimme matkaa. Lauantain reitti kulki oppaamme talon kautta Sarangotille, eli sille liitovarjoilukukkulalle, ja sielta takaisin Pokharaan.
Oppaamme kylassa soimme hanen vaimonsa laittaman, alyttoman hyvan lounaan jonka voimalla parjasimme hienosti loppumatkan. Hetkellisista vasymyksen tunteista huolimatta emme turvautuneet oppaamme metodiin: revitaan puskasta huumaavia yrtteja ja pureskellaan niita matkailun lomassa. Ei se mitaan, mukava mieshan han silti oli.
Launtai-iltana lepa, yolla unta palloon ja sunnuntai-aamuna karu paluu Kathmandun arkeen. Eipa tassa, hommat rullaavat hienosti omalla painollaan.
- Osku
Ps. Nettipaikka sulkeutuu juuri, joten blogi jai vahan vajaaksi ja kuvattomaksi. Palaan asiaan luultavasti lauantaina. Pitakaa huolta!

1 comment:

  1. Moi Oskari,
    soittelin Paulalle muuten vaan ja kuulin että tänään, torstaina on syntymäpäiväsi. Jossakin Nepalin kukkuloilla sitä siis vietät, paljon onnea! Samalla kuulin tästä blogista ja tulin heti lueskelemaan tunnelmia. Kivaa että olet kerennyt kirjoittelemaan, avartaa koti-ihmistenkin maailmaa.
    Voi hyvin ja nauti! Tua (vieressä kierähtämään harjoitteleva Joonatan, kohta 4 kk)

    ReplyDelete